Korpia Marathon Trainings

Joskus elämä tuo aivan yhtäkkiä eteen sellaista, mihin on vain tartuttava. Näin minulle kävi viime viikolla, kun juttelin Pian kanssa...

Olen kirjoittanut aikaisemmin Pian kasvojoogasta, josta on tullut minulle viime vuosina elintärkeä osa arkirutiiniani. Hoidan sen avulla purentalihasvaivoja, mutta myös ihoani ja mielenterveyttäni. (Helpoin tapa hypätä mukaan kasvojoogan maailmaan, on ottaa seurantaan Pian Instagram-tili.)

Tiesin, että Pia on juossut useita maratoneja, ja olen seurannut uteliaana, miten hän valmentaa myös muita juoksijoita matkalla kohti 10 kilometrin tavoitetta tai puoli- tai kokomaratonia. Olen vuosia herkutellut ajatuksella, että minustakin kuoriutuisi ehta juoksija, ja korona-aikana etätöiden vuoksi sain aloitettua lenkkeilyn. Juokseminen tuli mukaan repertuaariin, mutta en kuitenkaan ajatellut, että "tekisin" asialle mitään sen kummempaa; kunhan juoksen silloin tällöin pitkin Oulua, ja yritän pitää huolta kehostani. Tämä ajatus siis vielä viikko sitten.

Soittelimme siis Pian kanssa viime viikolla kuulumisia, ja puhe kääntyi juoksemiseen. Noin kaksi minuuttia puhelua eteenpäin, huomasin vastaavani Pian kysymykseen, että kyllä minä voisin lähteä mukaan hänen maratonryhmäänsä tavoittelemaan ensin puolikasta ja sen jälkeen kokomaratonia. Vähän sellainen WHAT JUST HAPPENED? -hetki, joka jokaisen on joskus hyvä kokea. :D

Tässä sitä sitten siis ollaan. Matkalla kohti maratonia.

Matkalla kohti maratonia. Tuota ajatusta olen muutaman päivän pyörittänyt päässäni. Varsinainen ohjelma ja valmennus kohti maratonia alkoi tänään, mutta viikonlopun ajan olen antanut pään tottua uudenlaisiin ajatuksiin. Pelottaa hyvällä tavalla, mutta valmennuksessa on mukana upea porukka juoksijoita ympäri maailmaa, joiden kanssa pidän myös yhteyttä, joten yksin en tässä ole. Ja minulla on tähän hommaan paras mahdollinen valmentaja.

Minulla on myös sellainen olo, että nyt teen jotakin täysin itselleni. Jotakin rohkeaa, inspiroivaa, hauskaa ja hyvinvointia lisäävää. Merkityksellistä. Haluan tietää, miltä tuntuu ylittää itsensä. (Ja kuinka kipeä maratonin juoksemisen jälkeen on. Vitsi...)

Pian elämänasenne on sellaista, että se tarttuu: olen saanut aivan uudenlaista innostusta, energiaa ja itseluottamusta elämääni kasvojoogasta, ja Pian tietotaito on aivan omaa luokkaansa oli sitten kyse ihonhoidosta, kehonhuollosta tai juoksemisesta. Olen miettinyt tätä viime päivinä ja ymmärsin, että kenenkään muun valmennettavaksi en tällaisessa asiassa olisi uskaltanut enkä voinut lähteä kuin Pian.

Haluan kirjoittaa maraton-matkastani ja kokemuksistani, ja toivon, että siitä on iloksi ja inspiraatioksi myös muille. Ehkä joku innostuu myös lähtemään mukaan tavoittelemaan maratonia. Lupaan suodattamatonta tekstiä kipeistä lihaksista ja väsyneistä naurunpyrskähdyksistä, mutta toivottavasti ennen kaikkea onnistumisista ja uusista oivalluksista, koska jotenkin minusta tuntuu, että vaikeampaa kuin kehon totuttaminen pitkän matkan juoksemiseen, on pään kouluttaminen sen kestämiseen.

Pian verkkosivuilta ja Instagramista löytyy rutkasti lisätietoa:
Pian verkkosivut
Korpia Marathon Trainings Instagramissa